300 000 tonnia

Artikkelit - 02.12.2011 - Teksti Samppa Haapio - Kuva Ari Heinonen

Niin paljon suomalaiset heittävät pois ruokaa vuodessa. Oikeaoppisella kylmäsäilytyksellä on mahdollista pienentää tätä syömäkelpoista jätevuorta.

Suomalainen heittää keskimäärin ruokaa pois peräti 60 kiloa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa viidennes koteihin kannetusta ruuasta menee jätteeksi käymättä läpi ihmisen ruuansulatusta. Kokonaishävikki on siten 300 000 tonnia vuodessa, ja hukatut euromäärät lasketaan miljoonissa.
Uusien tutkimusten mukaan pakkausten osuus on häviävän pieni verrattuna itse ruuan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Esimerkiksi naudanlihakilon valmistukseen kuluu luonnonvaroja 45,9 kiloa. Kilot kertyvät muiden muassa lannoitteista, sähköstä, peltotöistä, kuljetuksesta ja säilytyksestä.
Kaikesta ihmisten aiheuttamasta ympäristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoantuotannosta, valmistuksesta, ravintolapalveluista ja kauppamatkoista. Vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vieläkin suurempi merkitys: ruoka vastaa puolta kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä.
– Ruokahävikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja vesistöjen rehevöitymiseen, koska ruoka, joka on kasvatettu, kuljetettu ja säilytetty ei päädykään syötäväksi, vaan pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle. Koko ruokaketjun päästöt ovat aiheutuneet turhaan. Lisäksi kaatopaikoilta vapautuu muun muassa metaania, joka myös vaikuttaa ilmastoon, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
Säilytä ruoka oikein
Elintarvikkeiden säilyttäminen oikeissa lämpötiloissa hidastaa tai estää mikrobien lisääntymistä. Lämpötila-alue +8...+60 °C on vaaravyöhyke, jolla mikrobit lisääntyvät nopeimmin. Eli helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilyttämistä on syytä välttää tällä alueella.
Uusissa kylmälaiteissa on erilaisia jäähdytysohjelmia, jolla ruuan saa tehokkaasti viilennettyä jääkaappikylmyyteen. Esimerkiksi Mielen SuperCool-pikajäähdytystoiminto jäähdyttää jääkaappialueen ja palautuu takaisin asetettuun lämpötilaan kuuden tunnin jälkeen
Perinteisesti lämpötila on vaihdellut jääkaapin eri osissa. Kylmintä on ollut alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Uusissa jääkaapeissa kiertoilmaominaisuus pistää viileän ilman liikkeelle tasaten lämpötilaeroja.
Jääkaappi ja pakastin tulee pitää puhtaana niin sisältä kuin ulkoa. Erilaiset no-frost-ohjelmat pitävät pakastimet ja jääkaapit vapaina tehoa syövästä kuurasta.
Uusissa jääkaapeissa alkaa olla vakiona erilaiset jääkaapin alaosaan sijoitetut 0-tilat, joiden lämpötila on lähellä nollaa tai jopa hieman sen alapuolella. Esimerkiksi Siemensin coolBoxin lämpötilaa voi säätää -2 °C – + 3 °C välillä. 0-tilassa liha ja kala säilyvät moninkertaisen ajan normaaliin jääkaappilämpötilaan verrattuna.
Kylmälaitteisiin kehitetään koko ajan uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi LG:n Vita Light -vihanneslaatikon valaistuksen ansiosta vihreiden kasvisten fotosynteesi pysyy käynnissä ja ne säilyttävät tuoreutensa ja vitamiininsa pidempään.
Tuoretuotteita haaskataan eniten
MTT:n Foodspill-projekti selvitti viime syksynä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin määrää ja laatua. Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29 prosenttia) ja päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia). Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia) ja maitotuotteita (17 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosentti

Niin paljon suomalaiset heittävät pois ruokaa vuodessa. Oikeaoppisella kylmäsäilytyksellä on mahdollista pienentää tätä syömäkelpoista jätevuorta.

Suomalainen heittää keskimäärin ruokaa pois peräti 60 kiloa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa viidennes koteihin kannetusta ruuasta menee jätteeksi käymättä läpi ihmisen ruuansulatusta. Kokonaishävikki on siten 300 000 tonnia vuodessa, ja hukatut euromäärät lasketaan miljoonissa.

Uusien tutkimusten mukaan pakkausten osuus on häviävän pieni verrattuna itse ruuan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Esimerkiksi naudanlihakilon valmistukseen kuluu luonnonvaroja 45,9 kiloa. Kilot kertyvät muiden muassa lannoitteista, sähköstä, peltotöistä, kuljetuksesta ja säilytyksestä.

Kaikesta ihmisten aiheuttamasta ympäristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoantuotannosta, valmistuksesta, ravintolapalveluista ja kauppamatkoista. Vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vieläkin suurempi merkitys: ruoka vastaa puolta kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä.

– Ruokahävikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja vesistöjen rehevöitymiseen, koska ruoka, joka on kasvatettu, kuljetettu ja säilytetty ei päädykään syötäväksi, vaan pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle. Koko ruokaketjun päästöt ovat aiheutuneet turhaan. Lisäksi kaatopaikoilta vapautuu muun muassa metaania, joka myös vaikuttaa ilmastoon, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Säilytä ruoka oikein

Elintarvikkeiden säilyttäminen oikeissa lämpötiloissa hidastaa tai estää mikrobien lisääntymistä. Lämpötila-alue +8...+60 °C on vaaravyöhyke, jolla mikrobit lisääntyvät nopeimmin. Eli helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilyttämistä on syytä välttää tällä alueella.

Uusissa kylmälaiteissa on erilaisia jäähdytysohjelmia, jolla ruuan saa tehokkaasti viilennettyä jääkaappikylmyyteen. Esimerkiksi Mielen SuperCool-pikajäähdytystoiminto jäähdyttää jääkaappialueen ja palautuu takaisin asetettuun lämpötilaan kuuden tunnin jälkeen

Perinteisesti lämpötila on vaihdellut jääkaapin eri osissa. Kylmintä on ollut alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Uusissa jääkaapeissa kiertoilmaominaisuus pistää viileän ilman liikkeelle tasaten lämpötilaeroja.

Jääkaappi ja pakastin tulee pitää puhtaana niin sisältä kuin ulkoa. Erilaiset no-frost-ohjelmat pitävät pakastimet ja jääkaapit vapaina tehoa syövästä kuurasta.

Uusissa jääkaapeissa alkaa olla vakiona erilaiset jääkaapin alaosaan sijoitetut 0-tilat, joiden lämpötila on lähellä nollaa tai jopa hieman sen alapuolella. Esimerkiksi Siemensin coolBoxin lämpötilaa voi säätää -2 °C – + 3 °C välillä. 0-tilassa liha ja kala säilyvät moninkertaisen ajan normaaliin jääkaappilämpötilaan verrattuna.

Kylmälaitteisiin kehitetään koko ajan uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi LG:n Vita Light -vihanneslaatikon valaistuksen ansiosta vihreiden kasvisten fotosynteesi pysyy käynnissä ja ne säilyttävät tuoreutensa ja vitamiininsa pidempään.

Tuoretuotteita haaskataan eniten

MTT:n Foodspill-projekti selvitti viime syksynä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin määrää ja laatua. Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29 prosenttia) ja päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia). Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia) ja maitotuotteita (17 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia.

greentech foodspill2

Muut artikkelit