Kotek.fi - Artikkelit

Pipsa Hurmerinta vannoo induktion nimeen

Samppa Haapio — Tue, 27 Mar 2012 00:00:00 +0300

Toista kautta TopChef-kokkiohjelman juontajana toimiva Pipsa Hurmerinta vannoo induktion nimeen varsinkin ammattikeittiössä. ”Minusta tuntuu, että ihmiset eivät oikein tiedä induktiosta, vaan hankkivat koteihinsa kaasuhelloja pulloineen.”

Suuri yleisö tuntee Pipsa Hurmerinnan vielä pääasiassa juontajana ja mallina, vaikka hänelle itselleen ne ovat lähinnä sivutöitä. Hän vetää päätoimisesti omaa cateringfirmaa.

– Päätyöni on oman cateringfirman vetäminen, olen ammatiltani nimenomaan kokki, en juontaja. Vaikka TopChefin tuoma julkisuus onkin näkynyt juontokeikkojen lisääntymisenä, cateringpalveluiden kysynnässä se ei ole juuri näkynyt. Sen asiakkaina on suhteellisen vakiintunut ja tuttu asiakaskunta.

Hurmerinnan catering-firman keittiö sijaitsee Helsingin keskustassa Punavuoressa. Sinne on asennettu induktioliesi, mutta kotona hänen lietensä lämpenee kaasulla.

– Induktioliesi on todella paljon parempi varsinkin ammattikeittiössä. Kotona minulla on kaasuliesi ja -uuni, ja kaasu tulee talon puolesta, mutta varsinkin uuni on hankala käyttää. Sanonkin kaikille keittiöremonttia tekeville kavereille, että ottakaa induktio, ei mitään kaasupulloja varsinkaan pieniin keskustakämppiin.

– Kotikeittiöön en mielestäni juuri panosta, mutta ehdoton lempiasiani keittiössäni on KitchenAidin Artisan-monitoimikone, eli tavallaan joo, itse asiassa panostan! Salainen haaveeni on hankkia blendereiden Rolls-Royce, Vitamix. Sinne voi laittaa vaikka kiven, ja se tekee siitä keittoa.

– Seuraava hankinta on pakon sanelema: siskon aikoinaan antama leivänpaahdin on ihan pian hajoamassa atomeiksi. En juuri osta mitään uutta ennen kuin se oikeasti hajoaa, en edes puhelinta. Minusta on ekologisesti kestämätöntä ostaa koko ajan uusi laite, kun markkinoille tulee joku uusi malli.

Viihde-elektroniikkahankintoja Pipsa Hurmerinta ei juuri itse jaksa pohtia. Iso osa laitteista televisiosta keittiön Tivoli-radioon on poikaystävältä saatuja lahjoja.

– Tosin Bang&Olufsenin kaiuttimet ostin itse, hän toteaa.

Mites se nyt oikein olikaan?

Tony Öhberg — Mon, 26 Mar 2012 00:00:00 +0300

Mitä ihmiset kysyvät Helsingin Energian Energiakeskuksen energianeuvojilta? Kysymykset liittyvät tavallisimmin uusimpaan tekniikkaan ja laitteiden kunnossapitoon. Vastaajana energianeuvoja Eva Spiegel Helsingin Energian Energiakeskuksesta.

1. Mitä hyötyä on induktioliedestä verrattuna perinteiseen sähkölieteen?

”Induktioalue on nopea, energiatehokas ja turvallinen. Keittotaso ei voi jäädä vahingossa päälle, kun keittoastia nostetaan pois keittoalueelta. Keittoalue lämpenee vain kattilasta siirtyvän lämmön vaikutuksesta, joten nopeassa keittämisessä keittoalueen pinta ei ehdi kuumentua polttavaksi.

Induktiokeittoalue kuluttaa sähköä noin 40 prosenttia vähemmän kuin valurautalevy ja noin 20 prosenttia vähemmän kuin vastuksilla lämpenevä keraaminen keittolevy. Lieden sähkönkulutuksesta keittotason osuus on noin 80 prosenttia.”

2. Miten keraamisen lieden keittotaso puhdistetaan?

”Tasainen keraaminen pinta on helppohoitoinen, kun se puhdistetaan aina käytön jälkeen neutraaliin pesuaineliuokseen kostutetulla nihkeällä pyyhkeellä. Tämän jälkeen pinta huuhdellaan ja kuivataan.

Kiinnipalaneen lian puhdistukseen käytetään metallikaavinta ja erikoispuhdistusaineita. Hankaavia pesimiä kuten karhunkieltä tai teräsvillaa ei saa käyttää. Puhdistuksen jälkeen pinta pyyhitään kostealla pyyhkeellä ylimääräisen puhdistusaineen poistamiseksi.”

3. Mitä hyötyä on uunista, jossa on pyrolyyttinen puhdistusohjelma?

”Pyrolyysipuhdistuksen aikana uunin sisällä oleva lika palaa tuhkaksi korkeassa lämpötilassa (500 °C). Liasta jäljelle jää vain tuhka, joka pyyhkäistään sieltä pois.

Puhdistusohjelmien sähkönkulutukseksi on mitattu 2,6–5,3 kWh/ ohjelma (TTS tutkimus). Jos kilowattitunnin hinta on 0,15 euroa, puhdistusohjelman sähkönkulutus on 39–80 senttiä kerta. Sähkönkulutus on ohjelman aikana reilusti suurempi kuin normaalisti, mutta mukavuudesta täytyy aina vähän aina maksaa.”

4. Onko robotti-imurista hyötyä verrattuna tavalliseen imuriin?

”Robotti-imurit eivät poista perinteisen imuroinnin tai kostealla pyyhkimisen tarvetta, mutta ne vähentävät sitä ja palvelevat pikasiivoojina. Jotta laitteesta saa täyden hyödyn, sitä pitää käyttää päivittäin.

Monet mallit pysähtyvät jyrkkien rappusten kohdalla ja osa malleista hakeutuu itse latauslaitteeseen, kun akun virta on vähissä. Samalla pölysäiliö imaistaan tyhjäksi.
Imurointitulos on sitä parempi, mitä esteettömämmin imuri pääsee liikkumaan kodin lattialla.”

5. Miten automaattisulatus toimii pakastimessa?

”Automaattisulatuksen aikana pakastimessa kierrätetään ilmaa puhaltimen avulla. Ilma sitoo kosteutta, joka tiivistyy höyrystimen pintaan. Höyrystimen yhteydessä oleva lämmitysvastus kytkeytyy päälle ja sulattaa huurteen.

Automaattisulatuksen tekniikka pitää pakastimen ilman kylmänä ja kuivana. Niinpä myös pakastettavien tuotteiden koostumus säilyy hyvänä.”

6. Mitä uusia ominaisuuksia on olemassa liesiturvallisuuden parantamiseksi?

"Lieden turvalaitetta hankittaessa on mietittävä millainen turvataso halutaan saavuttaa, millaisia lieden käyttötavat ovat, ketkä liettä käyttävät ja onko käyttäjillä toimintarajoitteita. Liettä hankittaessa ja vaihdettaessa kannattaa kiinnittää huomiota lieden omiin turvaominaisuuksiin. Esimerkiksi virtalukosta on hyötyä lapsi- ja lemmikkieläinperheissä. Virtalukolla voidaan estää keittolevyjen, -alueiden ja uunin tahaton päälle kytkeminen ja säätöjen muuttaminen.

Muita liesien turvaominaisuuksia ovat esimerkiksi kattilantunnistin, automaattinen virrankatkaisu, valitun tehon lukitus ja erilaiset liesiturvalaitteet. Kattilantunnistimen avulla keittoalue ei lämpene ilman keittoastiaa."

Kodinelektroniikasta uusi statussymboli

Samppa Haapio — Wed, 21 Mar 2012 00:00:00 +0200

Asiantuntijaorganisaatio Deloitte ennustaa kulutuselektroniikan kysynnän lisääntyvän entisestään vuonna 2012. Esimerkiksi tablettimarkkinoiden räjähdysmäinen kasvu jatkuu, kun kotitalouksiin hankitaan useita uusia tabletteja jo olemassa olevien lisäksi. Lisäksi alle 80 euron älypuhelinten myynti saavuttanee puolen miljardin kappaleen rajan.

Deloitte ennustaa erityisesti tableteille ja älypuhelimille ennätysmyyntiä – myös Suomessa.

– Myynnin volyymin kasvusta huolimatta teknologiamarkkinoiden kokonaisarvo pysyy ennallaan, koska globaali kysyntä on kovinta juuri alhaisen hintaluokan tuotteissa, Suomen Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen kertoo.

Teknologian hinta on romahtanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, ja tablettien ja televisioiden hintakehitys on edullinen suhteessa esimerkiksi autoihin, ulkomaanmatkoihin tai urheilutapahtumiin. Varsinkin tiukemman talouden kuluttajat saattavat sijoittaa tulevaisuudessa rahansa nimenmaan kulutuselektroniikkaan näiden sijasta.

Tablettien leviäminen markkinoille on ollut historiallisen nopeaa. Nykyisen arvion mukaan noin 5 miljoonaa tablettia, yhteenlasketulta myynniltään lähes 1,6 miljardia euroa, myydään vuonna 2012 ihmisille, jotka omistavat sellaisen jo ennestään.

Tablettien nopeaa leviämistä kuvastaa se, että kotitalouksilta meni useampi vuosikymmen ennen kuin niihin hankittiin useampi auto, puhelin, radio tai televisio. Tietokone- ja matkapuhelinmarkkinat yltivät vuosikymmenessä samaan laajuuteen kuin mihin tablettien ennustetaan pääsevän kahdessa vuodessa. Tabletit ja älypuhelimet olivatkin meillä viime joulun suosituimpia lahjoja.

Deloitten arvion mukaan yli puoli miljardia edullisen hintaluokan – alle 80 euron – älypuhelinta on käytössä maailmanlaajuisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. Länsimaissa niitä hankitaan nuorison ensimmäiseksi älypuhelimeksi, ja kehittyvillä markkinoilla niille on enemmän kysyntää.

Peruspuhelimia, joissa on tietokoneen kaltaisia ominaisuuksia, kysytään entistä enemmän jatkossa. Vastaavaa kasvua odotetaan netbookeille eli alhaisen hinnan ja tehon kannettaville tietokoneille. Näitä hankitaan, kun kuluttajat ostavat uusia koneita vanhojen tilalle, mutta eivät koe tarvitsevansa kalliimpien laitteiden tehoja ja tai ominaisuuksia.

Tiedot käyvät ilmi Deloitten kansainvälisestä, vuosittain julkaistavasta teknologia-, media- ja telekommunikaatioalaa luotaavasta TMT Predictions 2012 -selvityksestä.

Keke Armstrong: tv-valmentaja

Samppa Haapio — Sat, 03 Dec 2011 00:00:00 +0200

Nykyään enemmän futiskommentaattorina tunnettu Keith Armstrong on myös yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä pelaajia ja valmentajia maassamme: kummankin uran yhteenlaskettu Suomen mestaruuksien määrä on kahdeksan.

Keith Armstrong tuli Suomeen vuonna 1979. Hän tuli alun perin lainaksi OPSiin suosikkiseurastaan Newcastlesta. Lainasopimuksesta tulikin suunniteltua pysyvämpi, ja kaikkiaan hän edusti sittemmin pelaajana yhdeksää suomalaisseuraa. Suomen kansalaisuuden Armstrong sai 1990-luvun alussa.

– Erityisesti mieleen on jäänyt syksyn 1980 Euroopan cupin ottelut Liverpoolia vastaan. Kotiottelu Raatin stadionilla päättyi 1-1, ja paikalle oli saapunut 14 000 katsojaa ympäri Eurooppaa. Toinen osaottelu Anfield Roadilla oli sekin ikimuistoinen, sillä tein siellä maalin. Tosin hävisimme ottelun lopulta 10–1!

Armstrongin valmentajaura alkoi vuonna 1993 RoPSissa.

– Vaikka olenkin valmentanut useita mestaruuksia, olen ollut nostamassa monia alasarjajoukkueita ylemmäs. Siellä tosiaan joutui tekemään töitä, kun olin paitsi valmentaja, tarvittaessa myös pelaaja, huoltaja ja vaikka teippaaja. Tätä nykyä valmennan Ilveksen juniorijoukkuetta, missä oma poikanikin pelaa.

Keith Armstrong vetää myös futiskouluja yhteistyössä Vierumäen Urheiluopiston kanssa. Hänellä on oma konsulttifirma, ja hän käy luennoimassa tiimityöskentelystä ja luovuudesta.

Uusi maailma

Kisastudiodebyyttinsä Keith Armstrong teki vuonna 1998, Ranskan MM-kisoissa.

– Olin tuolloin Valkeakosken Hakan valmentajana. Studio kuvattiin lähellä Tampereella, ja kaverini suositteli minua Jukka Röngälle, joka oli tehnyt sopimuksen kisojen tuotannosta. Vaikka kielitaitoani epäiltiin, onnistuin kuulemma hyvin, Armstrong kertoo.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Armstrong esiintyi kaikissa EM- ja MM-kisoissa, kunnes siirtyi Canal+-kanavalle. Siellä hänet on nähty säännöllisesti Veikkaus-, Valio-, ja Mestareiden liigalähetyksien studiossa.

Valmentajat ovat käyttäneet televisiota hyödykseen valmennuksessa jo pidemmän aikaa. Dvd-levyiltä on pyöritelty omia ja vastustajan otteita. Myös kotona Keith Armstrong on viime aikoina panostanut televisioon.

– Ennen viime kesän MM-kisoja halusin vaihtaa vanhan 37-tuumaisen kuvaputkitelevision Samsungin 46-tuumaiseen. Malli oli kuitenkin loppuunmyyty, joten lopulta kannoin kotiin 55-tuumaisen television. Täytyy sanoa, että televisiossa on huikea kuva, urheilulähetykset ovat nyt aivan eri maailmasta, vaikken hd-kanavia olekaan vielä tilannut.

– Olen hirveän hyvä ostamaan uusia laitteita, mutta todella huono käyttäjä. Vaikka töiden puolesta käytössäni on aivan uusimmat laitteet, en tiedä tekniikasta oikein mitään. Kännykästäkin olen saanut irti noin 10 prosenttia sen ominaisuuksista. Sen sijaan television 3d-ominaisuudesta tykkään, mutta toistaiseksi muu perhe ei ole vielä innostunut.

Keith Armstrong:

Syntynyt vuonna 1959 Corbridgessä, Isossa-Britanniassa.

Suomeen vuonna 1979 lainaksi Newcastlesta.

Edustanut pelaajana 9 suomalaisseuraa, valmentajana neljää sarjajoukkuetta.

Pelaajana Suomen mestaruus: 1979, 1980, 1984

Valmentajana: Suomen mestaruus: 1998, 1999, 2000, 2002, 2003, Suomen Cup: 1997, 2003, 2006.

300 000 tonnia

Samppa Haapio — Fri, 02 Dec 2011 00:00:00 +0200

Niin paljon suomalaiset heittävät pois ruokaa vuodessa. Oikeaoppisella kylmäsäilytyksellä on mahdollista pienentää tätä syömäkelpoista jätevuorta.

Suomalainen heittää keskimäärin ruokaa pois peräti 60 kiloa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa viidennes koteihin kannetusta ruuasta menee jätteeksi käymättä läpi ihmisen ruuansulatusta. Kokonaishävikki on siten 300 000 tonnia vuodessa, ja hukatut euromäärät lasketaan miljoonissa.

Uusien tutkimusten mukaan pakkausten osuus on häviävän pieni verrattuna itse ruuan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Esimerkiksi naudanlihakilon valmistukseen kuluu luonnonvaroja 45,9 kiloa. Kilot kertyvät muiden muassa lannoitteista, sähköstä, peltotöistä, kuljetuksesta ja säilytyksestä.

Kaikesta ihmisten aiheuttamasta ympäristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoantuotannosta, valmistuksesta, ravintolapalveluista ja kauppamatkoista. Vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vieläkin suurempi merkitys: ruoka vastaa puolta kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä.

– Ruokahävikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja vesistöjen rehevöitymiseen, koska ruoka, joka on kasvatettu, kuljetettu ja säilytetty ei päädykään syötäväksi, vaan pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle. Koko ruokaketjun päästöt ovat aiheutuneet turhaan. Lisäksi kaatopaikoilta vapautuu muun muassa metaania, joka myös vaikuttaa ilmastoon, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Säilytä ruoka oikein

Elintarvikkeiden säilyttäminen oikeissa lämpötiloissa hidastaa tai estää mikrobien lisääntymistä. Lämpötila-alue +8...+60 °C on vaaravyöhyke, jolla mikrobit lisääntyvät nopeimmin. Eli helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilyttämistä on syytä välttää tällä alueella.

Uusissa kylmälaiteissa on erilaisia jäähdytysohjelmia, jolla ruuan saa tehokkaasti viilennettyä jääkaappikylmyyteen. Esimerkiksi Mielen SuperCool-pikajäähdytystoiminto jäähdyttää jääkaappialueen ja palautuu takaisin asetettuun lämpötilaan kuuden tunnin jälkeen

Perinteisesti lämpötila on vaihdellut jääkaapin eri osissa. Kylmintä on ollut alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Uusissa jääkaapeissa kiertoilmaominaisuus pistää viileän ilman liikkeelle tasaten lämpötilaeroja.

Jääkaappi ja pakastin tulee pitää puhtaana niin sisältä kuin ulkoa. Erilaiset no-frost-ohjelmat pitävät pakastimet ja jääkaapit vapaina tehoa syövästä kuurasta.

Uusissa jääkaapeissa alkaa olla vakiona erilaiset jääkaapin alaosaan sijoitetut 0-tilat, joiden lämpötila on lähellä nollaa tai jopa hieman sen alapuolella. Esimerkiksi Siemensin coolBoxin lämpötilaa voi säätää -2 °C – + 3 °C välillä. 0-tilassa liha ja kala säilyvät moninkertaisen ajan normaaliin jääkaappilämpötilaan verrattuna.

Kylmälaitteisiin kehitetään koko ajan uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi LG:n Vita Light -vihanneslaatikon valaistuksen ansiosta vihreiden kasvisten fotosynteesi pysyy käynnissä ja ne säilyttävät tuoreutensa ja vitamiininsa pidempään.

Tuoretuotteita haaskataan eniten

MTT:n Foodspill-projekti selvitti viime syksynä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin määrää ja laatua. Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29 prosenttia) ja päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia). Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia) ja maitotuotteita (17 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosentti

Niin paljon suomalaiset heittävät pois ruokaa vuodessa. Oikeaoppisella kylmäsäilytyksellä on mahdollista pienentää tätä syömäkelpoista jätevuorta.

– Ruokahävikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja vesistöjen rehevöitymiseen, koska ruoka, joka on kasvatettu, kuljetettu ja säilytetty ei päädykään syötäväksi, vaan pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle. Koko ruokaketjun päästöt ovat aiheutuneet turhaan. Lisäksi kaatopaikoilta vapautuu muun muassa metaania, joka myös vaikuttaa ilmastoon, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Säilytä ruoka oikein

Jääkaappi ja pakastin tulee pitää puhtaana niin sisältä kuin ulkoa. Erilaiset no-frost-ohjelmat pitävät pakastimet ja jääkaapit vapaina tehoa syövästä kuurasta.

Tuoretuotteita haaskataan eniten

Toinen tykkää Androidista – Toinen iPadista

Pekka Tolonen — Thu, 01 Dec 2011 00:00:00 +0200

Tablettien käyttöjärjestelmäkisassa on toistaiseksi kaksi osanottajaa, Android 3 ja iOS 5. Kumman joukoissa seisot?

Taulutietokone ei vaadi käyttöopasta toimiakseen. Tabletti toimii suoraan paketista ja sisältää selaimen, sähköpostin ja sosiaalisen median. Se näyttää videot, elokuvat ja toistaa musiikin. Sillä voi myös pelata pelejä. Valtaosa tableteista ostetaan kotiin omaan käyttöön, koko perheen viihdelaitteeksi tai työvälineeksi yrityskäyttöön. Tärkeimmät valintakriteerit ovat varmaankin helppokäyttöisyys ja muotoilu

Androidin etu on täysi Flash-yhteensopivuus ja tuki lähes kaikille musiikki- ja videoformaateille. Web-sivujen esitysgrafiikka näkyy ilman katseluohjelmien latauksia. Flashin ansiosta Ylen Areena, ruutu.fi, Nelosen nettitv ja Urho näkyvät sillä suoraan. Tietojen siirto tapahtuu Androidissa helposti. Tabletti liitetään usb-kaapelilla tai wifillä tietokoneeseen, jossa se näkyy työpöydällä ulkopuolisena kiintolevynä. Tiedostot siirretään yksinkertaisesti pudottamalla ne tabletille.

Applen iPad on vaivaton kotikäyttäjälle. Mukana on hyvin monipuoliset ohjelmat ja laite toimii suoraan paketista. IPad ei silti tue Flashia, joka voi hankaloittaa joustavaa viihdekäyttöä. Monet nettipalvelut pitääkin ladata erikseen iPadille sovitettuina katseluohjelmina. Tiedostojen siirto tehdään iTunes-ohjelman avulla, eikä niitä voi nopeasti pudottaa iPadille. Se voi mutkistaa siirtoa ja edellyttää tietokoneen synkkauksen säätöjä.

Android 3 on harpponut huimasti eteenpäin ja tunnistaa nyt sormikosketukset yhtä tarkasti kuin iPadissa käytetty iOS 5. IOS 5 on yksinkertaisempi peruskäyttäjälle, mutta Android on monipuolisempi ja tabletti voidaan sillä personoida paremmin. Etuna se antaa käyttöön viisi kotilehteä, joille voi vapaasti sijoitella viestit, ohjelmat, kuvat ja linkit. Applen IOS 5:n kilpailuvaltti on jopa viiden sormen eleet tunnistava kosketusnäyttö. Tämä helpottaa nopeita siirtymisiä sovellusten välillä sormilla vetäisten - mutta kotilehtiä sillä korvata. IOS:n etuna sen iCloud-pilvitallennus pitää tiedostot mukana iPhonessa, iPadissa ja läppärissä.

Entäs se sisältö?

Android-Tabletien musiikkitarjonnasta pitävät huolen esimerkiksi Samsungin ja Sonyn omat Music Hub ja Music Unlimited -palvelut. Ohella on saatavissa Kiwi ja Spotify – joista jälkimmäinen löytyy iPadillekin lisäohjelmana. Applen iPad luottaa 18 miljoonan kappaleen iTunes-musiikkikauppaan ja yli 500 000 ohjelman App Store -ohjelmakauppaan. Android Market -ohjelmakaupassa on saatavilla noin 250 000 ohjelmaa. Määriä vertaillessa kannattaa huomioida, että osa ohjelmista on heikkotasoisia kummassakin kaupassa – ja päätyy kertakokeilun jälkeen roskakoriin. Suurin osa musiikista ostetaan myös top100-artisteilta, jotka löytyvät kaikista palveluista.

Loppuvuodesta Sony lanseeraa hd-tasoisten elokuvien latauspalvelun. Samsung tuo myös omat sisältö- ja viihdepalvelut tabletteihin. IPadilla hd-katselu tapahtuu iTunesilla tai FilmOn TV -ohjelmalla. Tarjolla on vapaita ja maksullisia kanavia, muun muassa Canal+. IPadille on myös sovitettu suomenkielisiä lehtiä ja kirjoja, joita on myynnissä uudessa iBooks-kirjakaupassa. Peleissä Sonyn vahvuutena ovat tabletissa toimivat Playstation 1 -pelit, joita on tulossa halpoina nettilatauksina.

Entäs se sisältö?

IFA 2011: Sosiaalinen media siirtyy television ruudulle

Samppa Haapio — Fri, 14 Oct 2011 00:00:00 +0300

Ohut näyttö, teräväpiirto ja 3d olivat Berliinin IFA-messuilla syyskuun alussa jo ”vakiovarusteita”. Nyt puhuttiin siitä, kuinka yhteydenpito kavereihin, internetissä surffailu, pelaaminen sekä videoiden ja musiikin kuunteleminen tapahtuvat yhä useammin television välityksellä.

IFA 2011:n ylivoimaisesti kuumin puheenaihe liittyi televisioiden uusiin sisältöihin. Siinä missä parina aikaisempana vuonna on menty selkeästi tekniikka edellä, tänä vuonna keskityttiin sisältöihin.

Voisi jopa sanoa, että televisiot ovat lähteneet kulkemaan älypuhelimien jälkiä. Vuonna 2010 maailmassa myytiin 19 miljoonaa internetyhteydellä varustettua televisiota ja tänä vuonna määrän odotetaan nousevan 40 miljoonaan. Televisioiden internet- ja lähiominaisuudet ovat parantuneet jättiharppauksin, ja niiden sisällä hurisee täysiveriset tietokoneet prosessoreineen ja muisteineen.

Sosiaaliseen mediaan television välityksellä

Internetiä ja lähiverkkoa hyödyntävät sovellukset ja ominaisuudet olivat messudemojen keskeisintä sisältöä. Facebook, Twitter ja Skype löytyvät käytännössä kaikkien valmistajien ruuduilta.

– Skype-puhelut voi soittaa televisiolla. Samalla kun katselee televisiosta ohjelmaa, voi seurata vaikkapa Twitteriä. Applikaation kuvakkeen voi halutessaan piilottaa ruudulta, ja jos jotain kiinnostavaa tapahtuu, kuvake ponnahtaa esiin. Ja sitten voi kaukosäätimellä päivittää vaikkapa Facebook-profiiliaan, kertoi Teemu Lehikoinen Samsungilta.

Kaikkiaan televisioihin asennettavia sovellutuksia, applikaatioita, on tarjolla tällä hetkellä noin 1000 kappaletta. Esimerkiksi Android-pohjaisissa televisioissa appseja hankitaan kuten puhelimellakin: Android Marketista.

Koko kodin viihdekeskus

Tärkeä ”älytelevision” ominaisuus on myös sen uusi rooli kodin viihdelaitteiden yhdistäjänä. Televisio voidaan yhdistää kodin verkkoon langattomasti tai kaapelilla. Näin ruutuun voidaan ladata valokuvia, musiikkia ja videoita älypuhelimesta, tietokoneelta, tableteista tai massamuisteilta.

Uudet ominaisuudet tekevät tabletista tai älypuhelimesta television kaukosäätimen: Apple- tai Android-pohjaisen laitteen kosketusnäyttö muuttuu kaukosäätimeksi tai siinä pyörivä elokuva voidaan ”heittää” television ruudulle koko perheen katseltavaksi. Käytännössä kaikilla isoilla valmistajilla on oma versionsa ominaisuudesta.

Toki televisiotekniikka oli vahvasti esillä: teräväpiirtoinen kuvanlaatu ja 3d-efektit olivat taas piirun verran viime vuotta parempia.

Varsinkin LG oli taas panostanut näyttöteknologiaan. Paremmat katselukulmat ja terävämmän kuvan tarjoava IPS-teknologia oli taas vahvasti esillä, ja ainakin pc-pelaajan silmiin tarjonta näytti lupaavalta. LG esitteli entistä viritellymmän version näytöstä ja softasta, jolla 2d-peli voidaan muuntaa 3d-peliksi.

– Jos peli ei mistään 1990-luvun alusta ole peräisin, 3d-lasien, näytön ja softan yhdistelmä kaivaa 3d-efektin esille, Kristoffer Ejebro LG:ltä vakuutti.

Valkoisten kodinkoneiden käyttö helpottuu ja energiaa säästyy

Samppa Haapio — Thu, 13 Oct 2011 00:00:00 +0300

Kodintekniikan valkoinen puoli täytti syyskuun alun IFA-messuilla peräti 11 messuhallia. Mielen johtaja ja yksi perustajista Dr. Reinhard Zinkann totesi, että valkoisten kodinkoneiden ala odottaa kasvua varsinkin Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Zinkann näki kasvun ajurina huolen energiavaroista ja yhteisestä tulevaisuudesta: ”Energiatehokkuus tulee olemaan alalle sekä haaste että mahdollisuus”, hän totesi.

Kaikki isot laitevalmistajatkin olivat nostaneet energiatehokkuuden yhdeksi tärkeimmistä teemoista.

– Kuluttajien valintoja ohjaavat energiatehokkuus, äänentaso ja pesutulos, totesi Boschia ja Siemensiä maahantuovan BSH:n markkinointipäällikkö Kristiina Pakarinen.

Bosch ja Siemens olivat panostaneet muun muassa laitteittensa käyttömukavuuteen: laitteita oli päivitetty muiden muassa tietokoneista tutulla tft-näytöllä, jossa voidaan käyttää monipuolisemmin eri värejä ja symboleita ja kuvakulmat ovat laajempia.

Mielen messuteema oli kansainvälinen elämyksellisyys. Niinpä osastolla esiteltiin japanilaisravintoloista tuttuja paistolevyjä ja 90-senttisiä uuneja, joihin mahtuu pidempikin ribsivarras pyörimään.

Energiansäästöä Miele on hakenut jo viime vuonna ensiesittelynsä saaneen Smart Grid -ratkaisulla, johon tuli tänä vuonna astianpesukone mukaan. Ratkaisu perustuu siihen, että laitteet tunnistavat, mihin vuorokauden aikaan sähkö on halvinta. Suomeen tekniikka olisi tulossa, mutta Mielen markkinointipäällikön Nina Tengmanin mukaan sähkönjakelijoiden päässä ollaan Suomessa vielä jälkijunassa.

– Emme ole vielä valinneet Suomen markkinoille malleja, sillä täkäläiset sähköyhtiöt eivät pysty vielä netin välityksellä kertomaan, milloin sähkö on halvinta.

Erilaisia designnäkemyksiä

IFAssa näkyi eri valmistajien näkemyksiä keittiödesignista. Valkoinen ja teräs ovat edelleen suosikkeja, mutta tulipa silloin tällöin vastaan raikkaita irtiottoja. Mututuntumalla keittiöväreissä oltiin palattu jossain määrin konservatiivisempaan ja rauhallisempaan värimaailmaan ja muotoiluun.

Bosch ja Siemens olivat panostaneet laitteiden yhtenäiseen ulkonäköön niin muotoilussa kuin väreissä. Erityisesti tämä näkyi pyykinpesukoneiden ja kuivausrumpujen muotoilussa.

Mielellä jatkoi vahvoina tutut valkoinen ja teräs, mutta eri kuluttajien tarpeisiin oli tarjolla eri värimaailmavaihtoehtoja: mustaa, tulta ja jäätä.

AEG:n viime vuonna lanseeratun Neue Kollektionin design näkyi osastollakin. Tummat sävyt, teräs ja puu olivat hallitsevia elementtejä. AEG on perinteisesti ollut vahva ammattikeittiöpuolella, ja tämä näkyy yhä vahvemmin myös kuluttajapuolella, sekä isoissa että pienlaitteissa.

Kristiina Komulainen: Epähifi koukuttuja

Samppa Haapio — Wed, 12 Oct 2011 00:00:00 +0300

Lokakuun lopussa Kuorosodan vetäjäksi palaava Kristiina Komulainen hurahtaa mielellään hifistelyyn, mutta haluaa jonkun muun opiskelevan manuaalit puolestaan.

– Olen todella epähifi, Kuorosodasta, Elixiristä ja Radio Aallosta tuttu Kristiina Komulainen huokaisee.

– Ahdistun kaikista uusista teknisistä laitteista. Tai itse asiassa tykkään käyttää niistä, mutta ahdistun uuden opettelusta. Jonkun pitää tulla lukemaan minulle manuaalia ja kertomaan mitä laitteella pitää tehdä. Uusi puhelinkin voi olla kuukausikaupalla laatikossaan, ennen kuin otan sen käyttöön.

Tiettävästi manuaalista olisi ollut iloa ainakin kerran:

– Myydessäni edellistä asuntoani tuleva ostaja totesi keittiössäni että ai sulla on tällainen itse itsensä puhdistava uuni. Totesin siihen vaan että selvä, hyvä tietää, Komulainen naurahtaa.

Hän kertoo arvostavansa nimenomaan helppokäyttöisyyttä. Mac-maailmaan hänet vei juuri helppo käyttöönotto ja käytettävyys.

– Olin aivan innoissani: olin kerrankin hurahtanut johonkin hifistelyyn!

iPhone on myös hänen pääasiallinen pelialustansa.

– Lapsena tuli totta kai hakattua pacmaneja ja lemmingsejä. Pidän peleistä, jotka sopivat lyhyeen ajanvietteeseen, kuten vaikkapa pasianssi iPhonella. Tietysti jos jossain pelataan jotain Sing Staria, niin kyllähän sitä aina innostuu!

Koukuttumisen perässä

Kristiina Komulainen kertoo seuraavansa jossain määrin kodinelektroniikka-alan uutuuksia.

– Tosin ehkä enemmän kahvipöytäkeskusteluiden tasolla. En ole porukassa se, joka esittelee ensimmäisen uusia laitteita, enkä surffaile netissä tsekkailemassa mitä uutta on markkinoilla.

Komulainen kertoo olevansa siinä mielessä naisellinen, että esimerkiksi keittiöön uusia laitteita hankkiessa esteettisyys on ykköskriteeri. Viimeksi uuni meni vaihtoon ulkonäköperustein.

– Laitteen pitää totta kai olla käytännöllinen, mutta kookas uuni, jääkaappi tai vaikkapa blenderi on iso osa keittiön sisustusta.

Olohuoneen puolella Komulainen nostaa ykköslaitteeksi tallentavan digiboksin. Epäsäännölliset työajat ja perheenjäsenten moninaiset tarpeet tyydyttyvät sen avulla mukavasti.

– Näin syksyllä kotona aletaan kaivata taas Pikku Kakkosta, ja minusta itsestäni on ihana koukuttua johonkin hyvään sarjaan.

Käsi sydämelle: Oletko koskaan jonottanut kodinelektroniikkaliikkeen aletuotteita?

– Olen melkein jonottanut. Kun nuorena muutin Helsinkiin kimppakämpästä, dvd-soitin jäi kämppikselle. Sattumalta Suomen ensimmäinen Gigantti piti samoihin aikoihin avajaisia, ja siellä oli soittimia tarjouksessa. Ajoin Helsingistä Vantaalle tarjouksen takia, mutta kun näin satojen metrien jonot, käännyin takaisin.

Veikka Gustafsson: Kasitonnisten huiputtaja

Samppa Haapio — Fri, 24 Jun 2011 00:00:00 +0300

Oli Veikka Gustafsson sitten köysien varassa Les Courtesin pohjoisseinällä tai melomassa Vantaanjoella, repussa on aina mukana kamera.

Maailman korkeimmat vuoret huiputtanut Veikka Gustafsson kertoo tällä hetkellä odottavansa melontakauden avausta. Hän muistuttaa olevansa nimenomaan ulkoilmaihminen, jolle kiipeily on ollut yksi ulkona olemisen muoto.

– Kiipeilystä oli pakko tehdä numeroa, jotta pystyin rahoittamaan kiipeilyä. Itse kiipeilyreissut eivät elättäneet, tosiasiassa olen tärvännyt aika monta omakotitaloa Himalajan rinteille – ja vielä aika isoa taloa! Mutta kiipeilyn myötä on avautunut muita työmahdollisuuksia, kuten luentoja ja valokuvausta.

Gustafsson valloitti ensimmäisenä suomalaisena Mount Everestin keväällä 1993. Hän on ainoana suomalaisena noussut vuoren huipulle kolmasti, joista kerran ilman lisähappea. Sittemmin hän on huiputtanut maailman 14 ”kasitonnisista” vuorta, jotkut useampaan kertaan eri reittejä pitkin ja ilman lisähappea.

Tätä nykyä hän on muiden muassa Retki- , Skimbaaja- ja Slammer-lehteä kustantavan firman toimitusjohtaja. Kiipeilyreissuja ei ole lähiaikojen suunnitelmissa.

– Isot, yli kasitonniset vuoret ovat minun osalta nähty, eli niiden suhteen olen eläkkeellä. Tällä hetkellä harrastan niinkin eksoottista lajia kuin työssäkäynti.

Laukussa hammasharja, kalsarit ja kamera

Kamera on Veikka Gustafssonin vakiovaruste, oli hän matkalla sitten töihin tai Annapurnan huipulle.

– Ulkomaille lähtiessäni pakkaan mukaan hammasharjan, kalsarit ja kameran.

Hän kieltää olevansa mikään teknologiafriikki, mutta kamerateknologian kehitystä hän tervehtii innolla.

– Valokuvaamisessa ja kuvantamisessa on parissakymmenessä vuodessa tapahtunut mieletön muutos parempaan. Kun aloitin Himalajan-reissut, piti miettiä ottaako 100 vai 400 asan filmiä tai että montako kuvaa voin vielä ottaa, että filmi riittää.

Televisiolle käyttöä

– En ole mikään tekniikkafriikki, päinvastoin, tunnen sienet paremmin kuin laitteet. Mutta lehtityöni ja intohimoni puolesta teknologian tunteminen on osa harrastusta.

Kuvaavaa on, että Gustafssonin kotona oli pärjätty ilman televisiota aina viime vuoteen asti. Tuolloin he saivat television lahjaksi, ja sekin on pysynyt pakkauslaatikossa aivan viime aikoihin saakka. Tosin televisiokanavia ei vielä ole viritetty.

– Haluan kokea asioita, en katsoa niitä televisiosta. Mutta viime aikoina olen näyttänyt sillä omia kuvia ja videoita. Siihen tarkoitukseen se on aivan killeri!