Kannanotto: Hyvitysmaksun korotus veisi Suomesta työpaikkoja

Tekijänoikeusjärjestöt ovat esittäneet vuodeksi 2012 yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuihin merkittäviä korotuksia. Esityksen mukaan maksut laajennettaisiin kattamaan myös uusia tuotteita, kuten kännyköitä ja tietokoneita. Lasku lankeaa kuluttajan ja vähittäiskaupan maksettavaksi.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat ehdottaneet, että vuonna 2012 hyvitys- eli niin sanottu kasettimaksu laajennetaan musiikkipuhelimiin, tietokoneisiin, tabletteihin, muistikortteihin ja -tikkuihin.  Maksuihin ehdotetaan samalla merkittäviä, jopa useiden kymmenien prosenttien korotuksia.

Hyvitysmaksu asetettiin 1980-luvulla c-kaseteille. Sillä oli tarkoitus hyvittää taiteilijoille tulonmenetykset, jotka aiheutuivat esimerkiksi lp-levyn kopioimisesta tai musiikin nauhoittamisesta kasetille. Nykyään hyvitysmaksu koskee mm. cd- ja dvd-levyjä, mp3-soittimia, digibokseja ja ulkoisia kovalevyjä.

Hyvitysmaksu sisältää useita ongelmakohtia, joiden takia järjestelmä vaatisi perusteellista remonttia. 

Hyvitysmaksu heijastuu suoraan kuluttajahintoihin. Nyt suunnitellut jyrkät korotukset merkitsisivät joidenkin laitteiden kohdalla jopa kymmenien eurojen hinnannousua. Pahimmillaan 15–20 prosentin korotukset tulevat ohjaamaan kuluttajia ulkomaisten nettikauppojen asiakkaiksi. Tämä merkitsee vähittäiskaupan työllisyystilanteen heikentymistä. Hyvitysmaksujen lisäksi menetetään mm. verotulot ja kierrätysmaksut. Suomessa on jo nyt Pohjoismaiden korkeimmat ja Euroopan neljänneksi korkeimmat hyvitysmaksut.

Hyvitysmaksu rasittaa kuluttajaa pahimmillaan moneen kertaan, jos hän haluaa kuunnella ostamaansa musiikkia esimerkiksi tietokoneella, cd-soittimella ja musiikkikännykällä. Kuluttajien ei pitäisi joutua maksamaan jo kertaalleen maksetun materiaalin tallentamisesta. Lisäksi omat valokuvat ja videot vievät monissa kotitalouksissa eniten tallennetilaa. Ei ole mitään perusteita sille, että ihmiset joutuisivat maksamaan oman digitaalisen tuotantonsa tallentamisesta.

Kapasiteettiin perustuva hyvitysmaksu on altis hintamuutoksille. Esimerkiksi muistikorttien hinnat saattavat laskea useita kertoja vuodessa, jolloin hinnan ja hyvitysmaksun välinen suhde muuttuu. Lisäksi laitteen kapasiteetti ei ole koskaan kokonaan tallennuskäytössä, sillä mm. käyttöjärjestelmät ja ohjelmat vievät merkittävän osan muistitilasta.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki tukee hyvitysmaksun korotuksia ja laajennuksia. Hyvitysmaksun laajentamista voi verrata tasaveroon, joka rankaisee kaikkia laitteita ostavia kansalaisia tuloista riippumatta. 

Ministeri Arhinmäki väittää vuotuisten hyvitysmaksujen romahtaneen 12–15 miljoonasta noin kuuteen miljoonaan. Näissä laskelmissa ongelmallista on se, että nykyistä tuloa verrataan vuoden 2007 digisiirtymän ansiosta saatuun hyvitysmaksutuloon. Tallentavien digiboksien myynti nosti tuolloin hyvitysmaksut poikkeuksellisen korkealle tasolle.

Edellisen kulttuuriministerin Stefan Wallinin asettama selvitysmies Arne Wessberg selvitti viime keväänä hyvitysmaksun uudelleenjärjestelyä. Pidämme outona, että nykyinen kulttuuriministeri on tyystin sivuuttanut Wessbergin selvityksen, missä ehdotettiin mm. hyvitysmaksun irrottamista laitesidonnaisuudesta. 

Hyvitysmaksu sopii huonosti tämän päivän digitaaliseen maailmaan. Hyvitysmaksua ei pidä käyttää piratismin aiheuttamien tappioiden korvaamiseen. Lisensoidut tiedostot maksullisista palveluista eivät ole yksityisiä kopioita. Kodintekniikka-ala ei ole viemässä leipää sisällöntuottajien suusta, vaan ansaintalogiikan on pohjauduttava heidän tuottamansa digitaalisen sisällön maksulliseen lataamiseen.

Kotek, Kodintekniikka-alan tiedotusfoorumin jäsenet 

Arni Ekholm, puheenjohtaja, Elektroniikan tukkukauppiaat ry
Markku Saranpää, Kotekin puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Veikon Kone
Kari Karipuu, toimitusjohtaja, Expert Finland
Leena Havikari, toimitusjohtaja, Musta Pörssi 
Seppo Kokkola, toimitusjohtaja, Kauppiasosuuskunta Tekniset